Kenelle suosittelen psykofyysistä fysioterapiaa?
Psykofyysinen fysioterapia on lähestymistapa, joka soveltuu kaikkeen fysioterapeuttiseen työhön. Joskus tapaamisia tarvitaan useampia, joskus jo muutama kerta riittää. Erityisesti psykofyysinen työskentely on suositeltavaa ihmisille, joilla on:
- mielenterveyden ongelmia esim. masennusta, syömishäiriöitä tai paniikkioireita
- stressioireita, unettomuutta, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai uupumusta
- pitkittyneitä kiputiloja
- traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta aiheutuvia fyysisiä oireita.
Psykofyysisen fysioterapian menetelmiä ovat muun muassa ohjaus ja neuvonta, erilaiset rentoutumisen ja rauhoittumisen harjoitukset, rauhalliset venytykset, hengitysharjoitukset, havainnointiharjoitteet, kehontuntemus- ja kehotietoisuusharjoitukset sekä kosketus.
Psykofyysisen fysioterapian tavoitteet voivat olla hyvinkin monimuotoisia ihmisen yksilöllisestä tilanteesta johtuen. Tässä esimerkkejä psykofyysisen fysioterapian tavoitteista kipujen kanssa eläessä:
- omien kivunhallintakeinojen oppiminen
- liikkumisen pelon helpottuminen
- toimintakyvyn paraneminen kivunhallintakeinojen ja minäpystyvyyden lisääntymisen kautta
- realistisen minäkuvan ja kehonkuvan uudelleen rakentaminen
- positiivisten kokemusten saaminen omasta kehosta
- yhteyden löytyminen omaan kehoon, kehontuntemusten tunnistaminen ja myönteistäminen
- unen paraneminen
- jännitysten ja ahdistuksen lievittyminen
Tässä esimerkkejä psykofyysisen fysioterapian tavoitteista ahdistuksen ja/tai paniikkioireiden kanssa eläessä:
- kehollisten ahdistuksen hallintakeinojen opettelu ja käyttöönotto
- rentoutumisen keinojen opettelu jännittyneisyyden ja hermoston rauhoittamiseksi
- luottamuksen palauttaminen omaan kehoon, turvan tunne kehossa
- toimintakyvyn paraneminen ahdistuksen hallintakeinojen ja minäpystyvyyden lisääntymisen kautta
Syömishäiriöoireilevan tavoitteet voisivat olla esimerkiksi tällaisia:
- kehollisten ahdistuksen hallintakeinojen opettelu ja käyttöönotto
- rauhoittumisen ja rentoutumisen keinojen opettelu
- kehotietoisuuden vahvistaminen ja sen hyödyntäminen mm. palautumisen tarpeen tunnistamiseen ja muiden kehonviestien huomioimiseen
- kehonkuvan tutkiminen ja realisointi
- pakonomaisesta liikunnasta luopumisen tukeminen